Isännöintiä Jyväskylässä
Ihmiseltä ihmiselle
Alkuperäinen valokuva: Aki Suomela

Säästä energiaa

Ilmanvaihto takaa asumisterveyden ja -viihtyvyyden

Meistä jokainen voi vaikuttaa omalta osaltaan ilmanvaihdon oikeaan toimintaan.

Havainnoi seuraavia asioita arkisten askareiden yhteydessä:

  • Tiivistyykö sisimmän ikkunalasin sisäpintaan kosteutta?
  • Kestääkö suihkun jälkeen kylpyhuoneen peiliin tiivistyneen kosteuden haihtuminen yli 10 minuuttia?
  • Jäävätkö ruoankäryt leijailemaan asuntoon keittiön poistosta huolimatta?
  • Tipahtaako paperiarkki poistoilmaventtiilin pinnasta lattialle?
  • Tuntuuko huoneen ilma tunkkaiselta tultaessa ulkoa sisätilaan?
  • Vinkuuko postiluukku tai huoneiston ulko-ovi?
  • Onko huoneiston ulko-oven avaaminen raskasta?
  • Tuntuuko oleskelualueella vedontunnetta?

Jos huomaat yllä olevia asioita, kerro niistä taloyhtiön edustajalle. Näin voidaan selvittää, onko ilmanvaihdon toiminnassa puutteita. Vedontunteen aiheuttaja ei välttämättä ole liian tehokas ilmanvaihto. Ongelmia voivat aiheuttaa myös esimerkiksi kylmät pinnat (esim. ikkunalasi) tai huonosti tiivistetyt ikkunat ja parvekeovet.

Varmista omalta osaltasi ilmanvaihdon oikeaoppinen toiminta:

  • Älä tuki poistoilmaventtiileitä tai korvausilmareittejä
  • Älä muuta poistoilmaventtiilien asentoa
  • Puhdista poistoilmaventtiilit vähintään kerran vuodessa. Puhdistettaessa ei saa muuttaa venttiilin lautasen asentoa.
  • Puhdista mahdolliset korvausilmaventtiilit ja vaihda/puhdista niiden suodattimet vähintään kerran vuodessa.
  • Pese mahdollisen liesikuvun rasvasuodatin 2-3 kuukauden välein. Rasvasuodatin voidaan useimmiten pestä astianpesukoneessa.
  • Älä avaa keittiön ikkunaa ruuanlaiton aikana, jotta käryt eivät leviä huonetiloihin.
  • Huolehtia, että korvausilmaventtiilit pidetään auki
  • Tuuletetaan nopeasti ja mahdollisuuksien mukaan ristivedolla.

Patteritermostaatit on muistettava kääntää kiinni- asentoon tuuletuksen ajaksi.

Vesikustannukset kuriin

Meistä jokainen voi vaikuttaa omalta osaltaan taloyhtiön vesilaskuun. Vähennä vedenkulutusta omilla, pienillä teoillasi:

  • Ilmoita heti vuotavista hanoista ja WC-kalusteista taloyhtiön edustajalle.
    • WC-istuimen huuhtelulaitteiden vuodot voidaan havaita esimerkiksi laittamalla wc paperin pala pöntön sisäseinälle ja seuraamalla, kastuuko se.
    • Yksi jatkuvasti vuotava WC-istuin aiheuttaa vuositasolla noin 260 m3 ylimääräisen vedenkulutuksen. Vesi- ja jätevesilaskua yksittäisen asunnon kohdalta tämä voi nostaa jopa noin 1050 eurolla.
  • Ilmoita taloyhtiön edustajalle, jos hanasta tulee vettä roiskimalla eli suurella paineella.
  • Tarkkaile omia tottumuksiasi suihkuveden juoksuttamisen suhteen:
    • Sulje suihkuhana saippuoinnin ajaksi.
    • Kahden minuutin suihku kuluttaa vettä 24 litraa ja 10 minuutin suihku jo 120 litraa!
    • Suihkuvedestä noin 60 % on lämmintä vettä.
    • Lämmin vesi on noin kaksi kertaa kalliimpaa kuin kylmä vesi.
    • 10 minuutin suihku maksaa noin euron.
  • Pese täysiä koneellisia astioita ja pyykkiä. Jos peset vajaita koneellisia, käytä säästöohjelmia.
  • Älä juoksuta vettä tiskatessasi käsin. Käsin tiskaus kuluttaa 2–5 kertaa enemmän vettä kuin konetiskaus.
  • Älä jätä vettä juoksemaa, kun peset hampaat. Käytä mieluummin hammasmukia.
    • Kahden minuutin hampaiden harjauksen aikana vettä valuu viemäriin noin 12 litraa, jos hana on auki.
    • Hammasmukia käyttäessä vedenkulutuksessa päästään noin 0,3 litraan/hammaspesu.

Hallitse lämpöolot talvipakkasella

Asunnon lämmitys toimii oikein, vaikka lämmityspatteri ei aina olekaan hehkuvan punainen. Itse asiassa lämpöpatterin on oltava joskus kylmä, jos se on varustettu termostaattisella patteriventtiilillä tai ulkoilman lämpötila on yli 12 °C.

Meistä jokainen voi omalta osaltaan edesauttaa lämmitysjärjestelmän oikeaa toimintaa:

  • Hanki huonelämpömittari ja sijoita se oleskelualueelle.
    • Asuinhuoneissa sopivat huoneilman lämpötilat ovat yleensä 20–22 °C, makuuhuoneessa 18–20 °C
  • Jos huoneessa on kuuma, säädä ensin patteritermostaatti pienemmälle. Älä tuuleta lämpöä turhaan ulos!
  • Lämmityspatterin ei kuulu olla lämmin jatkuvasti.
    • Termostaattisella patteriventtiilillä varustetun patterin ei pidä olla lämmin, jos huonelämpötila on yli 23–24 °C.
    • Jos lämpöpatterin yläosa on lämmin, toimii patteri oikein. Tällöin patteriin tulevan putken ja siitä lähtevän putken välillä on lämpötilaero. Kesällä tätä lämpötilaeroa ei saa tuntua.
    • Jos patterin alaosa on jatkuvasti lämmin ja yläosa kylmä, on patterissa ilmaa. Ilmaustarpeesta kertoo myös loriseva ääni.
  • Älä peitä termostaattista patteriventtiiliä tai lämpöpatteria huonekaluilla, verhoilla tms. Huoneilman tulee päästä termostaatin ympärille, jotta huoneilman lämpötilan säätö onnistuisi parhaalla mahdollisella tavalla.
  • Käännä patteritermostaatti muutaman kerran kiinni ja auki keväällä, kesällä ja syksyllä, jotta se ei jumitu.
  • Pidä kylmien tilojen, esimerkiksi parvekkeen, ovet kunnolla suljettuina.

Käytä sähköä tehokkaasti

Kiinnitä huomiota seuraaviin asioihin niin omassa asunnossasi kuin taloyhtiön yhteisissä tiloissa:

  • Kiinnitä huomiota energiankulutukseen hankkiessasi uusia sähkölaitteita.
    • Vertaile energiamerkintöjä ja varmista laitteen soveltuvuus omaan tarpeeseesi.
  • Valitse energiatehokkaita lamppuja käyttötarkoitus huomioiden. Hyviä vaihtoehtoja on paljon.
    • Apua lampunvalintaan löydät: www.lampputieto.fi
  • Muista oikeat käyttötottumukset.
    • Sulje sähkölaitteet, esimerkiksi viihde-elektroniikka, kun et käytä niitä.
    • Sammuta valot huoneista, joissa et oleskele.
    • Katkaise turhat stand by-tilat esimerkiksi käyttämällä virtakytkimellä varustettua jatkojohtoa.
    • Ota käyttöön tietokoneen virransäästöasetukset.
    • Varmista, että kylmäsäilytyslaitteiden ympärillä on riittävä ilmankiertotila.
    • Hyödynnä astian- ja pyykinpesukoneiden eri ohjelmia tehokkaasti ja pese täysiä koneellisia.
    • Jos käytät kondensoivaa kuivausrumpua, huolehdi, että käyttötilaa tulee korvausilmaa esimerkiksi jättämällä ovi raolleen. Huonetilan lämpötilan noustessa kuivausaika pitenee ja sähköä kuluu enemmän.
    • Sulata pakasteet jääkaapissa.
    • Älä laita lämpimiä ja peittämättömiä elintarvikkeita jääkaappiin/pakastimeen.
    • Hyödynnä uunin esilämmitysaika ja jälkilämpö.
    • Valitse oikeat ruoan valmistustavat ja hyödynnä mahdollisuuksien mukaan esim. mikroaaltouunia pienten annosten tekemisessä.
  • Muista sähkölaitteiden säännöllinen hoito ja ylläpito
    • Imuroi jääkaappien ja pakastimien takana oleva lauhdutinritilä ja kompressori säännöllisesti.
    • Sulata pakastin säännöllisesti ja puhdista kylmäsäilytyslaitteiden tiivisteet.
    • Puhdista pyykinpesukoneen nukkasihti tai poistopumpun siivekkeet ja pesu- ja huuhteluainelokerot.
    • Puhdista mahdollisen kuivausrummun nukkasihdit ja lämmönvaihdin/kosteudentiivistin.
  • Selvitä sähkölaitteiden todelliset sähkönkulutukset sähkönkulutusmittarilla.