Asuminen taloyhtiössä

Asuminen taloyhtiössä edellyttää muiden ihmisten huomioon ottamista, joustavuutta sekä selkeitä ja myös yleisesti hyväksyttäviä pelisääntöjä.

Asunto-osakeyhtiöillä on pakollinen yhtiöjärjestys, mutta siinä ei kerrota, millaisia sääntöjä asumisessa tulisi noudattaa. Tästä syystä useimmissa asunto-osakeyhtiöissä on järjestysmääräykset. Järjestysmääräykset löytyvät ilmoitustauluilta, asuntoihin jaettuna tai sähköisesti jaettuna.

Järjestysmääräyksillä on myös oikeudellista merkitystä, huoneisto voidaan ottaa yhtiön hallintaan, mikäli osakas jättää noudattamatta mitä järjestyksen säilymiseksi talossa vaaditaan.

Normaaliin asumiseen ja elämään kuuluvat esim. vieraat, lasten äänet, vuorotyöläisen erilainen vuorokausirytmi.

Taloyhtiössä ylin päätäntävalta on osakkailla yhtiökokouksessa. Yhtiökokous valitsee taloyhtiölle hallituksen. Hallitus valitsee isännöitsijän, joka huolehtii siitä että arki sujuu taloyhtiössä.

Yhtiöjärjestys

Yhtiöjärjestys on taloyhtiön sisäinen laki. Se on pakollinen asunto-osakeyhtiölain mukaan jokaisella taloyhtiöllä.

Yhtiöjärjestyksessä on määritelty, millä perusteella osakkaat maksavat vastikkeita ja minkä tilojen hallintaan osakkaan osakkeet antavat oikeuden. Yhtiöjärjestyksestä voi olla selvennetty miten osakkaan ja taloyhtiön kunnossapitovastuu jakautuu.

Yhtiöjärjestys on hyväksytty yhtiökokouksessa ja rekisteröity.

Yhdenvertaisuus

Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti on ajateltava ennen kaikkea taloyhtiön etua. Näin myös osakas hyötyy. Yhdenvertaisuusperiaatteen tarkoituksena ei ole haitata päätöksentekoa, vaan estää enemmistöosakkaiden suosiminen vähemmistön kustannuksella. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, sitä että jos kaikki asukkaat eivät suoraan saa etua esimerkiksi taloyhtiön teettämästä remonttihankkeesta, hanketta ei toteuteta.

Sähkösopimus

Sähkönkäyttäjän muuttaessa kodista tai muusta sähkönkäyttöpaikalta toiseen, riittää, että hän ottaa yhteyttä siihen sähkönmyyjään, jonka kanssa haluaa tehdä sähkönmyyntisopimuksen uudelle käyttöpaikalle. Sähkönkäyttäjä voi tehdä uuden sopimuksen saman sähkönmyyjän kanssa tai valita uuden sähkönmyyjän kumppanikseen, ellei nykyisen sähkönmyyjän kanssa ole erikseen sovittu, että sähkösopimus seuraa uudelle käyttöpaikalle.

Kotivakuutus

Riippumatta kotisi omistusmuodosta, kotivakuutuksen ottaminen kannattaa aina. Useimmilla taloyhtiöillä on vakuutus, joka kattaa kiinteistön rakenteille tapahtuneet vahingot. Tämä vakuutus ei kuitenkaan kata asukkaan henkilökohtaista omaisuutta tai irtaimistoa. Kotivakuutuksissa on eroja, vakuutusehtoihin kannattaa tutustua huolellisesti.

Jätehuolto

Jäteläki määrittelee jätteiden käsittely- ja lajitteluvelvollisuuden. Jätelakia täydennetään kunnallisilla jätehuoltomääräyksillä.
Mustankorkea Oy on jätteenkäsittely-yhtiö, joka huolehtii alueellisesti jätteiden käsittelystä Jyväskylässä, Laukaassa, Muuramessa ja Toivakassa. https://mustankorkea.fi/

Mustankorkea Oy: sivulla on jätehaku -palvelu, jonka avulla voit tarkistaa lajitteletko jätteesi oikein https://mustankorkea.fi/jatehaku/

Pohjoisen Keski-Suomen kuntien jätteenkäsittelyn hoitaa Sammakkokangas Oy. https://www.sammakkokangas.fi/

Pysäköinti

Ajoneuvojen pysäköinti on sallittu vain niille varatuilla paikoilla.

Moottorikäyttöisen ajoneuvon tyhjäkäynti on kielletty. Ajoneuvon moottoria ei saa käyttää enempää kuin kaksi minuuttia. Lämpötilan ollessa alle –15 °C saa moottoria ennen ajoon lähtemistä kuitenkin käyttää enintään neljä minuuttia. (Valtioneuvoston asetus moottorikäyttöisten ajoneuvojen joutokäynnin rajoittamisesta v.2002)

Lämpötolppa on pidettävä aina lukittuna ja lämmitysjohto on irrotettava pistorasiasta kun sitä ei käytetä.

Lemmikkieläimet

Lemmikkieläinten pitäminen taloyhtiössä on sallittua.

Lemmikkieläimet eivät saa kuitenkaan häiritä muita asukkaita. Rappukäytävässä ja pihalla lemmikit on oltava kytkettyinä. Piha-alueella ja lasten leikkipaikoilla ei saa ulkoiluttaa lemmikkejä.

Kellarit ja varastot

Taloyhtiössä on yleensä huoneistokohtainen varasto ja yhteinen ulkoiluvälinevarasto, jossa säilytetään polkupyörät ja lastenvaunut. Asukas hankkii lukon huoneistokohtaiseen varastoonsa.

Palovaroitin

Palovaroitin on Suomessa pakollinen jokaisessa asunnossa mukaan lukien vapaa-ajan asunnot. Taloyhtiö vastaa palovaroittimien hankinnasta ja asentamisesta. Asukkaan vastuulla on niiden toimintakunnosta huolehtiminen, kuten säännöllinen tarkastaminen ja puhdistaminen.

Ilmanvaihto

Ilmanvaihtokonetta ei saa sulkea kokonaan, ilmanvaihdon tehoa voi yleensä säätää. Ilmanvaihtolaitteen suodattimet on vaihdettava säännöllisesti. Ilmanvaihtoventtiilit pitää puhdistaa imuroimalla ja pyyhitään kostealla liinalla. Venttiilien asentoa ei saa muuttaa, koska ilmanvaihto on tasapainotettu ja venttiilien asento säädetty sen mukaan. Venttiilejä ei saa myöskään tukkia.

Ohjeita puhdistukseen http://www.martat.fi/kodinhoito/siivous/ilmanvaihtoventtiilit/

Liesituuletin

Rasvasuodattimen puhdistaminen ja vaihtaminen on asukkaan vastuulla.

http://www.martat.fi/kodinhoito/kodinkoneet/liesituuletin/

Sauna

Pyykin kuivattamiseen saunassa liittyy tulipalonvaara, kuivata pyykit muualla kuin saunassa.

Sähkölaitteet

Mikäli sähkölaite toimii oudosti tai se on rikki, poista laite heti käytöstä ja vaihda se uuteen.

Lämmitys

Huonelämpötilaa saa säädettyä patteri- tai seinätermostaatilla.

Patterin edessä olevat pitkät verhot saattavat estää lämmön leviämisen huoneistoon ja termostaatti pienentää lämmitystä, jolloin patteri kylmenee.

Pesutilojen lattialämmitys on pidettävä aina päällä.

Hanat

Tarkkaile hanojen ja vesikalusteiden kuntoa, ilmoita vuodoista huoltoyhtiölle tai isännöitsijälle.

Pesualtaat

Puhdista altaan sihtiosa kerran kuukaudessa tai useammin jos siihen kerääntyy paljon roskaa.

Lattiakaivot

Puhdista lattiakaivot kertyneestä hiuksista ja roskista, pese lattiakaivo puhtaaksi sienellä tai harjalla.
Marttojen siivousohjeet: http://www.martat.fi/kodinhoito/siivous/wc-ja-kylpyhuone/

Remonteista ilmoittaminen

Mitkä remontit pitää ilmoittaa?

Remonteista, jotka voivat vaikuttaa yhtiön kunnossapitovastuulla oleviin osiin, kuten
kantaviin seinärakenteisiin, hormistoihin, sähköjohdotuksiin, lämmitys-, vesijohto- tai
viemärijärjestelmään, vedeneristeisiin, vesikalusteisiin, ilmastointiin tai akustiikkaan.

Nämä on aina ilmoitettava:

parketin asennus muovimaton tilalle
wc:n, kylpyhuoneen, saunan remontointi, rakentaminen tai poistaminen
keittiön allaskaappien vaihtaminen
pesukoneen tai astianpesukoneen asentaminen, jos koneen vesi- ja viemäriletkulle tai
sähköjohdolle ei ole liitäntävalmiutta
hanan tai wc-istuimen vaihto
hanan irrottaminen, veden katkaisemista edellyttävät työt
kiinteiden sähköjohtojen asentaminen ja poistaminen
viemäri-, käyttövesi-, sähkö-, lämmitys- tai ilmanvaihtojärjestelmiin liittyvien laitteiden
asentaminen, muuttaminen tai poistaminen: lämmitysjärjestelmään kuuluva lämmityspatteri
tai lattialämmitys, integroitu liesi, liesikupu tai ilmanvaihtoon kytketty liesituuletin,
lämminvesivaraaja
parvekkeen lattian pinnoitteen vaihtaminen (saattaa vaikuttaa vesieristykseen)
muutokset kantaviin väliseiniin
muutokset ulko-oviin (esimerkiksi ovisilmän tai turvalukon asentaminen)
kevyiden väliseinien purkaminen, siirtäminen tai uusien rakentaminen, jos seinien sisällä
kulkee sähkö- yms. johtoja
huoneiston lattia-, seinä- tai kattomateriaalin vaihtaminen, esimerkiksi seinien levytys
(saattaa vaikuttaa äänieristykseen)
liesituuletin (jos kuuluu ilmanvaihtojärjestelmään)

Näistä ei tarvitse ilmoittaa (jos olet epävarma, tarkista isännöinnistä tai hallitukselta)

tapetointi ja maalaus
taulujen kiinnittäminen
keittiön yläkaappien vaihtaminen, jos ei vaikuta ilmanvaihtokanaviin
pesukoneen tai astianpesukoneen asentamista, kun vesi-, viemäri- ja sähköliitännät ovat
olemassa
huonekorkeuden laskeminen, jos ei vaikuta ilmanvaihtokanaviin tai sähköjohtoihin
kiinteiden kalusteiden, kuten eteiskaapistojen tai vaatekaapistojen rakentaminen tai
poistaminen
muiden kuin viemäri-, käyttövesi-, sähkö-, lämmitys- tai ilmanvaihtojärjestelmiin liittyvien
laitteiden asentaminen, muuttaminen tai poistaminen: jää-, pakastin- tai viileäkaappi,
mikroaaltouuni, liesituuletin (esimerkiksi aktiivihiilellä toimiva, joka ei kuulu
ilmanvaihtojärjestelmään)
väliovien poistaminen
vanhan parkettilattian vaihtaminen uuteen samantyyppiseen parkettilattiaan

Milloin pitää ilmoittaa?

Remontti-ilmoituksen käsittelylle ei voi asettaa tarkkoja aikarajoja, koska ilmoituksen
käsittely riippuu työn sisällöstä ja laajuudesta. Ilmoituksen käsittelylle kannattaa kuitenkin
varata aikaa vähintään kuukausi ja loma-aikana kaksi kuukautta.
Mikäli ilmoituksen hyväksyminen vaatii hallituksen kokousta; voi käsittelyaika pidentyä. Käsittelyaika myös
pitenee, mikäli ilmoitus on jätetty puutteellisena tai vaatii lisäselvityksien tai -tutkimusten
tekemistä. Ilmoituksen kattavuuteen, laajuuteen ja seikkaperäisyyteen kannattaa näin ollen
satsata!

Ilmoituksen käsittelystä, dokumentoinnista ja siitä muutoin aiheutuvista kustannuksista
vastaa taloyhtiö. Mutta mikäli ilmoitus on puutteellinen tai laajuutensa puolesta vaatii
lisäselvityksiä; vastaa tällöin kustannuksista osakas.

Taloyhtiölle ennalta ilmoittamaton remontti saattaa aiheuttaa isännöitsijäntodistukseen merkinnän.

Remonttia ei missään nimessä saa lainkaan aloittaa ennenkuin ilmoitus on käsitelty ja
taloyhtiö on antanut luvan, joten ilmoitukset kannattaa tehdä ajoissa.

Kenelle ilmoitetaan?

Talokohtaiselle hallitukselle/isännöitsijälle kirjallisesti remontti-ilmoituksella.
Jos muutostyö vaikuttaa naapureihin; remontin tekijän kannattaa ilmoittaa naapureille
suunnittelemastaan remontista ja työn aiheuttamasta haitasta.

Mitä ja miten ilmoitetaan?

osakkaan nimi ja yhteystiedot
tarkka osoite
mitä korjataan
milloin korjataan (remontin alkamisaika ja sen kesto)
kuka remontin tekee (myös suunnittelijoiden, urakoitsijoiden ja työnvalvojien nimet,
yhteystiedot ja Y-tunnukset)

Miten remonttia valvotaan?

Yhtiö valitsee, mistä valvonta hankitaan.
Valvonnan tarve on kuitenkin ratkaistava tapauskohtaisesti.
Valvonnan kustannusten tulee olla kohtuullisia eli valvonnan laajuus tulee olla oikeassa
suhteessa valvontatarpeeseen. Pienessä remontissa valvonnan osuus remontin
kustannuksista voi olla suuri. Remonttien ilmoittaminen ja valvonta on osakkaiden etu. Kun
remontit tehdään kunnolla, ennaltaehkäistään riitoja ja ongelmia. Remonttien valvonnan
tarpeellisista ja kohtuullisista kustannuksista vastaa osakas

Remontti-ilmoituksen käsittely

Asunto-osakeyhtiölain mukaan remontti-ilmoituksen kohtuullinen käsittelyaika on enintään kuukausi. Remonttia
ei saa aloittaa ennen kuin ilmoitus on käsitelty ja taloyhtiö on antanut luvan, joten ilmoitukset kannattaa tehdä
ajoissa.

Taloyhtiö valitsee käsittelytavan

Tavallisimmin hallitus ostaa palvelun isännöintiyritykseltä.
Taloyhtiön hallitus sopii isännöintiyrityksen kanssa siitä, miten ilmoitukset käsitellään. Useimmiten
isännöintiyritys käsittelee muutostyöilmoitukset.
Rakennuslupaa vaativat korjaukset on kuitenkin aina käsiteltävä hallituksessa, esim. kosteiden tilojen
laajennus

Käsittelyaika

Ilmoitukset on taloyhtiössä käsiteltävä viivytyksettä.
Remontti-ilmoituksen kohtuullinen käsittelyaika on enintään kuukausi, loma-aikoina enintään kaksi kuukautta.
Hyvin toimivassa taloyhtiössä ilmoitukset käsitellään normaalisti näitä suosituksia nopeammin ja osakkaille
myös tiedotetaan toimintatavoista.
Remontti-ilmoituksen käsittelylle ei voi asettaa tarkkoja aikarajoja, koska ilmoituksen käsittely riippuu työn
sisällöstä ja laajuudesta.
Käsittelyaika pitenee, mikäli asia pitää käsitellä hallituksessa, koska hallituksen kokouksia ei välttämättä pidetä
joka kuukausi.
Suositeltavaa on, että remontoijalle kerrotaan ilmoituksen jättämisen jälkeen, miten asian käsittely etenee ja
milloin lopullinen vastaus on odotettavissa.
Isännöintiyrityksellä ja hallituksella on oltava riittävä aika arvioida asunnossa tehtävän remontin vaikutuksia.

Käsittelyn kustannukset

Remontti-ilmoituksen käsittelyn kustannuksista vastaa lähtökohtaisesti osakas.
Taloyhtiö vastaa kuitenkin remonttirekisterin perustamisesta ja ylläpidosta aiheutuvat kulut, kuten
rekisteriohjelmiston hankinta ja ohjelmistopäivitys.
Lisäksi taloyhtiö vastaa sellaisesta ilmoituksen vastaanottamisesta ja tallentamisesta taloyhtiön tietoihin, jossa
on ollut riittävät tiedot hyvän rakentamistavan noudattamisen arvioimiseksi. Myös osakkaan remontin
kirjaamisesta aiheutuvat hallinnolliset kulut, kuten asiakirjojen kopiointi, arkistointi ja skannaus, kuuluvat
taloyhtiölle ja ne katetaan kaikilta osakkailta perittävillä yhtiövastikkeilla.
Jos ilmoituksia joudutaan täydentämään ja selvittelemään, niiden käsittelyajat ja -kulut lisääntyvät. Selvittelykulut
laskutetaan taloyhtiöltä usein tuntihinnalla. Nämä kulut laskutetaan muutostyön tekijältä. Laskutusperusteista on aina
sovittu taloyhtiön ja isännöintiyrityksen välillä.

Vakuutukset

Asunto-osakeyhtiön osakkaan vakuutukset

Asunto-osakeyhtiö vakuuttaa rakennuksen kiinteistövakuutuksella, jolloin asukkaan ei tarvitse huolehtia itse
rakennuksen vakuuttamisesta. Asukkaan tulee huolehtia oman irtaimistonsa vakuuttamisesta (kotivakuutus)
oikella irtaimistonsa arvolla vahinkotapahtumien varalle.

Kunnossapitovastuu ja vahinkotilanteet osakkeenomistajille

Asunto-osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajan on pidettävä kunnossa hallitsemansa huoneiston sisäosat.
Yhtiö on velvolllinen pitämään kunnossa huoneistoon asennetut lämpö-, sähkö-, tiedonsiirto-, kaasu-, vesi-, viemäri-,
ilmanvaihto tms. kanavat ja johdot sekä vesihanat, jotka on asennettu samantasoisina rakennuksen huoneistoihin.

Osakkaan kunnossapitovastuulle kuuluvat esimerkiksi huoneiston pinnoitteet ja kiinteät kalusteet.

Kun kiinteistössä sattuu suurempi vahinko, esim. tulipalo tai putkivuoto, taloyhtiön ottama kiinteistövakuutus korvaa
taloyhtiön vastuulla olevien rakenteiden vahingot. Kiinteistövakuutus ei sen sijaan korvaa osakkeenomistajan
kunnossapitovastuulla olevalle omaisuudelle sattuneita vahinkoja. Tästäkin syystä osakkeenomistajalla pitäisi olla
oikeassa mittasuhteessa oleva kotivakuutus, josta korvataan myös kiinteille sisusteille sattuneet vahingot.

Jos vahinko on sattunut jonkun osakkeenomistajan/asukkaan perhepiiriin kuulumattoman henkilön varomattomuuden tai
laiminlyönnin seurauksena, on vahingosta kärsineen mahdollista vaatia vahingonkorvausta kyseiseltä henkilöltä.

Vahinkotilanteen sattuessa asukkaan/osakkeenomistajan tulee ottaa yhteyttä omaan vakuutusyhtiöönsä.

Asumisen keskeytyminen

Kiinteistössä sattunut vahinko saattaa aiheuttaa tilanteen, jossa asunto on vahingon seurauksena tilapäisesti asumiskelvoton.
Asukkaan on järjestettävä tilapäinen asunto korjaustöiden ajaksi. Tilapäisasunnon kustannukset voivat nousta jopa
tuhansiin euroihin korjaustöiden kestäessä useita viikkoja tai jopa kuukausia. Asunto-osakeyhtiön kiinteistövakuutus
ei korvaa näitä kustannuksia asukkaalle. Asukkaan kotivakuutus voi sen sijaan korvata (tarkistathan omasta vakuutusyhtiöstäsi)
nämä tilapäisasumisen kustannukset ja vakuutusyhtiösi voi usein auttaa tilapäisen majoituksen järjestämisessä.

Ohjeita vahinkojen syntymisen välttämiseksi

Astia- ja pyykinpesukoneet

Pesukoneen (astia- tai pyykinpesukone) hanat on suljettava aina käytön jälkeen.
Pesukoneita ei saa jättää toimimaan valvomatta.
Pesukoneet tulisi sijoittaa lattiakaivolla varustettuun tilaan tai asentaa koneen alle vuodon ilmaiseva muovikaukalo tai kosteus-varoitin.
Tarkista letkuliitännät / viemäriliitännät säännöllisesti.
Asennukset saa tehdä vain ammattilaiset (vesi- ja viemäri liitännät jne.)

Paloturvallisuus

Hanki huoneistoosi riittävä määrä palovaroittimia (vähintään yksi/asuinkerros).
Tarkista säännöllisesti (kerran kuukaudessa) niiden toimivuus. Paristo kannattaa vaihtaa vuosittain.
Hanki sammutuspeite.

Muuta

Ilmoita vuotavista vesikalusteista ja putkista välittömästi isännöitsijälle.
Tarkista säännöllisesti kiertovesijärjestelmän termostaatit ja liitännät.
Huolehdi lattiakaivojen ja hajulukkojen säännöllisesti puhdistuksesta, jotta viemärit eivät pääse tukkiutumaan ja aiheuttamaan vesivahinkoja.
Huolehdi huoneiston tai mahdollisten yleisten tilojen avainten säilytyksestä turvallisesti.
Ilmoita kiinteistössä havaitsemistasi turvallisuuteen vaikuttavista (palamattomat ulkovalot, liukkaus yms.) puutteista huoltoliikkeelle/isännöitsijälle.

Kun muutat

Muutettaessa kiinteistöön tai kiinteistöstä pois, tulee aina tehdä muuttoilmoitus.

Muuttoilmoitus viranomaisille

Muuttoilmoitus tulee lain mukaan tehdä aina, kun muuttaa pysyvästi asunnosta toiseen tai kun tilapäinen oleskelu toisessa osoitteessa kestää yli kolme kuukautta. Ilmoituksen voi tehdä aikaisintaan kuukautta ennen muuttopäivää. Sen tulee kuitenkin olla maistraatissa viimeistään viikon kuluttua muutosta.

http://www.posti.fi/muuttoilmoitus/

Muuttoilmoitus isännöintitoimistolle

Ilmoituksen voi jättää:

isännöitsijän WWW-sivujen kautta
isännöintitoimistoon Vasarakatu 26, 40320 Jyväskylä.
taloyhtiönne isännöitsijän postilaatikkoon, jos sellainen on
kirjeitse Disponentti Vasarakatu 26, 40320 Jyväskylä, kirjekuoren päälle ”Muuttoilmoitus”
jos taloyhtiössä käytetään huoltoyhtiötä, ilmoituksen voi jättää myös heille

Isännöitsijä tarvitsee erillisen muuttoilmoituksen saadakseen talon tiedot ajantasalle.

Näin varmistetaan että

vesimaksut tulevat oikean suuruisina
autopaikan varaus, saunavuoron varaus onnistuu
hätätilanteessa voidaan asukasta informoida nopeasti
jos talossa on huoltoyhtiö ja avain on kadonnut, oven avaus onnistuu huoltoyhtiön kautta

Lapsen syntymäilmoitus

Ilmoita lapsen syntymästä isännöitsijälle.

Säästä energiaa

Ilmanvaihto takaa asumisterveyden ja -viihtyvyyden

Meistä jokainen voi vaikuttaa omalta osaltaan ilmanvaihdon oikeaan toimintaan.

Havainnoi seuraavia asioita arkisten askareiden yhteydessä:

Tiivistyykö sisimmän ikkunalasin sisäpintaan kosteutta?
Kestääkö suihkun jälkeen kylpyhuoneen peiliin tiivistyneen kosteuden haihtuminen yli 10 minuuttia?
Jäävätkö ruoankäryt leijailemaan asuntoon keittiön poistosta huolimatta?
Tipahtaako paperiarkki poistoilmaventtiilin pinnasta lattialle?
Tuntuuko huoneen ilma tunkkaiselta tultaessa ulkoa sisätilaan?
Vinkuuko postiluukku tai huoneiston ulko-ovi?
Onko huoneiston ulko-oven avaaminen raskasta?
Tuntuuko oleskelualueella vedontunnetta?

Jos huomaat yllä olevia asioita, kerro niistä taloyhtiön edustajalle. Näin voidaan selvittää, onko ilmanvaihdon toiminnassa puutteita. Vedontunteen aiheuttaja ei välttämättä ole liian tehokas ilmanvaihto. Ongelmia voivat aiheuttaa myös esimerkiksi kylmät pinnat (esim. ikkunalasi) tai huonosti tiivistetyt ikkunat ja parvekeovet.

Varmista omalta osaltasi ilmanvaihdon oikeaoppinen toiminta:

Älä tuki poistoilmaventtiileitä tai korvausilmareittejä
Älä muuta poistoilmaventtiilien asentoa
Puhdista poistoilmaventtiilit vähintään kerran vuodessa. Puhdistettaessa ei saa muuttaa venttiilin lautasen asentoa.
Puhdista mahdolliset korvausilmaventtiilit ja vaihda/puhdista niiden suodattimet vähintään kerran vuodessa.
Pese mahdollisen liesikuvun rasvasuodatin 2-3 kuukauden välein. Rasvasuodatin voidaan useimmiten pestä astianpesukoneessa.
Älä avaa keittiön ikkunaa ruuanlaiton aikana, jotta käryt eivät leviä huonetiloihin.
Huolehtia, että korvausilmaventtiilit pidetään auki
Tuuletetaan nopeasti ja mahdollisuuksien mukaan ristivedolla.

Patteritermostaatit on muistettava kääntää kiinni- asentoon tuuletuksen ajaksi.

Vesikustannukset kuriin

Meistä jokainen voi vaikuttaa omalta osaltaan taloyhtiön vesilaskuun. Vähennä vedenkulutusta omilla, pienillä teoillasi:

Ilmoita heti vuotavista hanoista ja WC-kalusteista taloyhtiön edustajalle.
- WC-istuimen huuhtelulaitteiden vuodot voidaan havaita esimerkiksi laittamalla wc paperin pala pöntön sisäseinälle ja seuraamalla, kastuuko se.
- Yksi jatkuvasti vuotava WC-istuin aiheuttaa vuositasolla noin 260 m3 ylimääräisen vedenkulutuksen. Vesi- ja jätevesilaskua yksittäisen asunnon kohdalta tämä voi nostaa jopa noin 1050 eurolla.
Ilmoita taloyhtiön edustajalle, jos hanasta tulee vettä roiskimalla eli suurella paineella.
Tarkkaile omia tottumuksiasi suihkuveden juoksuttamisen suhteen:
- Sulje suihkuhana saippuoinnin ajaksi.
- Kahden minuutin suihku kuluttaa vettä 24 litraa ja 10 minuutin suihku jo 120 litraa!
- Suihkuvedestä noin 60 % on lämmintä vettä.
- Lämmin vesi on noin kaksi kertaa kalliimpaa kuin kylmä vesi.
- 10 minuutin suihku maksaa noin euron.
Pese täysiä koneellisia astioita ja pyykkiä. Jos peset vajaita koneellisia, käytä säästöohjelmia.
Älä juoksuta vettä tiskatessasi käsin. Käsin tiskaus kuluttaa 2–5 kertaa enemmän vettä kuin konetiskaus.
Älä jätä vettä juoksemaa, kun peset hampaat. Käytä mieluummin hammasmukia.
- Kahden minuutin hampaiden harjauksen aikana vettä valuu viemäriin noin 12 litraa, jos hana on auki.
- Hammasmukia käyttäessä vedenkulutuksessa päästään noin 0,3 litraan/hammaspesu.

Hallitse lämpöolot talvipakkasella

Asunnon lämmitys toimii oikein, vaikka lämmityspatteri ei aina olekaan hehkuvan punainen. Itse asiassa lämpöpatterin on oltava joskus kylmä, jos se on varustettu termostaattisella patteriventtiilillä tai ulkoilman lämpötila on yli 12 °C.

Meistä jokainen voi omalta osaltaan edesauttaa lämmitysjärjestelmän oikeaa toimintaa:

Hanki huonelämpömittari ja sijoita se oleskelualueelle.
- Asuinhuoneissa sopivat huoneilman lämpötilat ovat yleensä 20–22 °C, makuuhuoneessa 18–20 °C
Jos huoneessa on kuuma, säädä ensin patteritermostaatti pienemmälle. Älä tuuleta lämpöä turhaan ulos!
Lämmityspatterin ei kuulu olla lämmin jatkuvasti.
- Termostaattisella patteriventtiilillä varustetun patterin ei pidä olla lämmin, jos huonelämpötila on yli 23–24 °C.
- Jos lämpöpatterin yläosa on lämmin, toimii patteri oikein. Tällöin patteriin tulevan putken ja siitä lähtevän putken välillä on lämpötilaero. Kesällä tätä lämpötilaeroa ei saa tuntua.
- Jos patterin alaosa on jatkuvasti lämmin ja yläosa kylmä, on patterissa ilmaa. Ilmaustarpeesta kertoo myös loriseva ääni.
Älä peitä termostaattista patteriventtiiliä tai lämpöpatteria huonekaluilla, verhoilla tms. Huoneilman tulee päästä termostaatin ympärille, jotta huoneilman lämpötilan säätö onnistuisi parhaalla mahdollisella tavalla.
Käännä patteritermostaatti muutaman kerran kiinni ja auki keväällä, kesällä ja syksyllä, jotta se ei jumitu.
Pidä kylmien tilojen, esimerkiksi parvekkeen, ovet kunnolla suljettuina.

Käytä sähköä tehokkaasti

Kiinnitä huomiota seuraaviin asioihin niin omassa asunnossasi kuin taloyhtiön yhteisissä tiloissa:

Kiinnitä huomiota energiankulutukseen hankkiessasi uusia sähkölaitteita.
- Vertaile energiamerkintöjä ja varmista laitteen soveltuvuus omaan tarpeeseesi.
Valitse energiatehokkaita lamppuja käyttötarkoitus huomioiden. Hyviä vaihtoehtoja on paljon.
- Apua lampunvalintaan löydät: www.lampputieto.fi
Muista oikeat käyttötottumukset.
- Sulje sähkölaitteet, esimerkiksi viihde-elektroniikka, kun et käytä niitä.
- Sammuta valot huoneista, joissa et oleskele.
- Katkaise turhat stand by-tilat esimerkiksi käyttämällä virtakytkimellä varustettua jatkojohtoa.
- Ota käyttöön tietokoneen virransäästöasetukset.
- Varmista, että kylmäsäilytyslaitteiden ympärillä on riittävä ilmankiertotila.
- Hyödynnä astian- ja pyykinpesukoneiden eri ohjelmia tehokkaasti ja pese täysiä koneellisia.
- Jos käytät kondensoivaa kuivausrumpua, huolehdi, että käyttötilaa tulee korvausilmaa esimerkiksi jättämällä ovi raolleen. Huonetilan lämpötilan noustessa kuivausaika pitenee ja sähköä kuluu enemmän.
- Sulata pakasteet jääkaapissa.
- Älä laita lämpimiä ja peittämättömiä elintarvikkeita jääkaappiin/pakastimeen.
- Hyödynnä uunin esilämmitysaika ja jälkilämpö.
- Valitse oikeat ruoan valmistustavat ja hyödynnä mahdollisuuksien mukaan esim. mikroaaltouunia pienten annosten tekemisessä.
Muista sähkölaitteiden säännöllinen hoito ja ylläpito
- Imuroi jääkaappien ja pakastimien takana oleva lauhdutinritilä ja kompressori säännöllisesti.
- Sulata pakastin säännöllisesti ja puhdista kylmäsäilytyslaitteiden tiivisteet.
- Puhdista pyykinpesukoneen nukkasihti tai poistopumpun siivekkeet ja pesu- ja huuhteluainelokerot.
- Puhdista mahdollisen kuivausrummun nukkasihdit ja lämmönvaihdin/kosteudentiivistin.
Selvitä sähkölaitteiden todelliset sähkönkulutukset sähkönkulutusmittarilla.